Kyllä on ilo seurata pienten kissojen päivittäisiä touhuja. Nyt, yhdeksän viikon iässä, ne ovat jo todella toimeliaita ja kekseliäitä pikkuveijareita. Milloin roikutaan keittiöpyyhkeessä, kaivetaan kukkaruukkua tai purraan jotakuta jalasta. Ei ole paikkaa johon ne eivät itseään ole tunkemassa. Keittiön kaikki kaapit ja kohta laatikotkin on tutkittu, vessanpönttö pitää olla huolellisesti suljettuna, ruokapöytäkään ei ole enää turvassa.
Kotia on etsitty pennuille ja hyviä alkaakin jo löytymään. Kuinka näistä ikinä pystyy luopumaan? Nipen ura emokissana saattaa jäädä näihin yksiin pentuihin, kyllä sen elämään on jo riittävästi sairastumista riittänyt. Toivotaan, että Carinasta tulee Purmeilta's-genetiikan jatkaja.
Onneksi vielä saamme nauttia koltiaisten tohinasta vielä useamman viikon!
Kotia on etsitty pennuille ja hyviä alkaakin jo löytymään. Kuinka näistä ikinä pystyy luopumaan? Nipen ura emokissana saattaa jäädä näihin yksiin pentuihin, kyllä sen elämään on jo riittävästi sairastumista riittänyt. Toivotaan, että Carinasta tulee Purmeilta's-genetiikan jatkaja.
Onneksi vielä saamme nauttia koltiaisten tohinasta vielä useamman viikon!